Kovan kirjan mies ja pehmeä muu →
Esterin kirjan toistaiseksi viimeiset julkaisut ovat tyylillisesti kontrastisia keskenään, mutta koettelevat sukupuolen ja seksuaalisuuden muotoja kumpikin omalla tavallaan.
Kritiikki
Kritiikit
Esseet
Haastattelut
Kesäklassikko
Kolumnit
Kritiikit
Muut jutut
Runot ja novellit
Ei vähä mitään →
Sami Liuhdon arvaamattoman Tyhjiö-sarjan yhdeksäs osa sisältää tuhottuja runoja. Tekstiään poistamalla ja lukukelvottomaksi moukaroimalla tekijä on luonut kenties parhaan teoksensa.
Kritiikki
Valokuvia varjoista →
Quynh Tranin herkkä ja vahvasti visuaalinen esikoisromaani tuo suomenruotsalaiselle kirjallisuuskentälle kaivattua uutta näkökulmaa.
Kritiikki
Vaalijat ja haalijat →
Museoiden alku on kuriositeettikabineiteissa. Mutta nekään eivät ole immuuneja kaiken katoavaisuudelle.
Kritiikki
Miten naiseutta tuotetaan – Sisko Savonlahti ja Anni Ihlberg banalisoivat sukupuolen koreografiaa →
Omaelämäkerrallisissa romaaneissa on syytä nähdä enemmän kuin kertojan oma hankala elämä.
Kritiikki
Naissymposiumi →
Neljä tuoretta naisajattelijoihin ja feministihistoriaan keskittyvää teosta rapauttaa väärinkäsitystä filosofiasta valkoisena partaviiksimiekkosten ketjuna. Historiaa tarkennetaan niin ensyklopediamaisella otteella, tarinallistamisella kuin ajattelun saaria ja mantereita hahmottelemalla.
Kritiikki
Äidit, tyttäret ja heidän maailmansa →
Tunnetun tekijän esikoisromaani on kuvaus maiden yli ulottuvasta perheestä ja vaikeista rakkauksista, jotka suku tuo mukanaan.
Kritiikki
Romaanissa Brazzavillen oma J.K. Harju tallentaa kongolaista baarikulttuuria →
Jaana Seppäsen suomennos välittää ilman pisteitä etenevän tajunnanvirran etevästi.
Kritiikki
Kuuntele, kuolleetkin puhuvat →
Julia Cameronin huttuisessa elämäntaito-oppaassa luovuus löytyy taiteilijatreffien ja aamusivujen avulla.
Kritiikki
Nigerialaisromaanissa maailma on trans →
Akwaeke Emezin ensimmäinen suomennettu teos muistuttaa, että ennakkoluulojen pelko voi joskus olla suurempi kuin ennakkoluulot.
Kritiikki
Rönsyilevää halua ja tyhjän ajatuksia →
Kaija Rantakarin ja Tuukka Pietarisen runoteoksissa ei analysoida yhteiskunnallisia valtasuhteita, vaan luotetaan esteettisen kokemuksen ajattomuuteen.
Kritiikki
Dylan Thomas on ristiriitainen runoilija myös suomeksi →
Lyhytsanaisen vuolassäkeinen Thomas on vaikea suomennettava, mutta uusi valikoima sisältää myös onnistumisia.
Kritiikki