Ajan henki ja hammas →
Voiko ajattomaan hermoon osua?

Voiko ajattomaan hermoon osua?

Kriitikkoa on helpompi syyttää kuin kirjallisuuskeskustelun rakenteita.

Mikä yhdistää meemivasemmistoa, stadionkeikkoja ja tennisakatemiaa?

Mitä taiteilija pakenee lintukotoon?

On hämmentävää huomata, miten ennakkoinfo ohjailee fiktion lukukokemusta.

Hän kuului tuttavapiirini uloimmalle kehälle. Siihen etäisesti läheisten ihmisten ryhmään, joihin Tampereella törmää lähinnä Kauppahallin kahviloissa.

Nykyihmisen ei ole pitkään aikaan tarvinnut etsiä seireenejä maailman laidalta.

Elämme aikaa, jossa jokainen populaarikulttuurin luuranko koetaan kaapista kaivamisen arvoiseksi.

Jantso Jokelin kirjoittaa kirjan merkityksen olevan jossain elämän tuolla puolen.

Taiteesta kirjoittaminen kaipaa lisää tunnetta ja heittäytymistä, vähemmän taiteilijoiden päiden sisälle menemistä, kirjoittaa Anne Teikari kolumnissaan.

Olen ystäväni kanssa usein kiistellyt siitä, voiko ihminen kokea mitään välittömästi vai tuleeko ajattelumme heti väliin.

Miksi ei surra Syyrian tuhoutuneita kulttuuriaarteita tai meistä kaukana palaneita moskeijoita, vaan surraan Notre Damea, kysyi moni internetissä.
