Vieraan taivaan alla →
Erkka Filanderin Siemenholvin ”Kolmas ilosanoma” on intertekstuaalinen matka kohti sanoinkuvaamatonta. Osaston kehämäisille seinille piirtyy jotakin ihmiskohtaloita suurempaa.

Erkka Filanderin Siemenholvin ”Kolmas ilosanoma” on intertekstuaalinen matka kohti sanoinkuvaamatonta. Osaston kehämäisille seinille piirtyy jotakin ihmiskohtaloita suurempaa.

Voiko ajattomaan hermoon osua?

Erkka Filanderin ankara keltainen järkäle säilöö, loitsii ja etsii keskittynyttä lukijaa.

Eräänä syksyisenä maanantai-iltana Käpylään ilmestyi Prometheus itse. Nuori Voima oli paikalla.

Pitkä animaatio Flow ja konsolipeli Stray ovat pandemia-ajasta ammentavia, ihmisenjälkeisyyttä luotaavia teoksia, joissa fokalisoijana on kissa. Voiko antipelillisyys olla avain ihmiskeskeisyydestä luopumiseen? Mikä tekee ihmisestä ihmisen ja pelistä pelin? Huom. Voi sisältää spoilereita ja teosanalyysiä.

Ági Szirtesille, Erika Bókille ja kaikille heille, jotka ovat antaneet kasvonsa.

Maria Matinmikon uudet runoesseet jatkavat niitä edeltäneen Valohämyn jäljissä ja etsivät jotakin aivan uutta.

Kansainvälisesti arvostetun kanadalaisen runoilijan Christian Bökin suuruudenhullussa Xenotext-projektissa loihdittiin genetiikan avulla runoileva bakteeri, joka jatkaa eloaan vielä sittenkin, kun aurinko on sammunut. Bök kirjoitti 25-vuotisen projektin ympärille kaksiosaisen runoteoksen, joka muistuttaa kirjallista laboratoriota.

Lokaation sijaan voisi puhua paikasta ja kollaboraation sijaan yhteistyöstä, essenssin sijaan olemuksesta ja singulaarisen sijaan yksittäisestä. Tekeekö taidejargon taiteesta kiinnostavampaa, vai menetämmekö jotain olennaista sen myötä?

Nuoren Voiman vuosittain jaettava avustajapalkinto on myönnetty vuonna 2025 Anu Kaajalle ja Natalia Karjalaiselle.

Kriitikkoa on helpompi syyttää kuin kirjallisuuskeskustelun rakenteita.

Vuonna 2026 Nuori Voima katoaa tähtiin, kokeilee uusia formuloita ja palaa takaisin pullopostina.
