Kansainvälisesti arvostetun kanadalaisen runoilijan Christian Bökin suuruudenhullussa Xenotext-projektissa loihdittiin genetiikan avulla runoileva bakteeri, joka jatkaa eloaan vielä sittenkin, kun aurinko on sammunut. Bök kirjoitti 25-vuotisen projektin ympärille kaksiosaisen runoteoksen, joka muistuttaa kirjallista laboratoriota.
Monika Fagerholm rikkoo 1970-luvun ylle laskeutunutta hiljaisuutta kirjoittamisen keinoin. Näennäisen rauhan ja vastarintaliikkeiden välinen jännite sysää liikkeelle kolmiosaisen teossarjan, jossa tutkitaan kirjoittajaksi kasvamista ja sitä, miten menneisyys ja nykyhetki muovaavat toisiaan.
Haastattelussa uusi toimitussihteerimme ja korkeakouluharjoittelijamme.
Iida Rauma kaipaa kotimaiseen kirjallisuuteen enemmän intiimisti kuvattua halua. Hänen omaa kirjoittamistaan ohjaavat henkilöhahmojen seksuaalisuus ja syntaksin erotiikka.
Haastattelussa Anna-Kaari Hakkarainen kertoo kiitetyn Marraseliö-romaanin syntyyn vaikuttaneista strategioista.
Eetu Viren kirjoittaa Esseissään runoudesta nautinnon paikkana, jolla ei ole ulkoista päämäärää. Jos periaatetta sovellettaisiin yhteiskunnassa, tulisiko siitä puutarha?
Runokäännösten tehtailuun käytetty aika on aina hyvin käytettyä aikaa. Nuoren Voiman haastattelussa Goethe Instituutin vuoden 2024 residenssikirjailija Yevgeniy Breyger ja hänen runojaan suomentanut Suvi Valli.
Kukaan ei voi tehdä toisesta kirjailijaa ja kaikki opetus pitäisi lopulta unohtaa, sanoo entinen Teatterikorkeakoulun professori ja yksi Suomen menestyneimmistä kirjailijoista, Pirkko Saisio. Kyytiä saa myös nykypäivän autofiktio.
Unkarilainen László Krasznahorkai riisuu ihmisen empatiasta ja koettelee vyöryttävällä kerronnallaan lukijansa hikirauhasia, kertoo kirjailijan teoksia suomentanut Minnamari Sinisalo (os. Pitkänen). Krasznahorkain poetiikka paljastaa, miten suljettu järjestelmä suomen kieli on.
Miten näytelmäteksti kääntyy esitykseksi ja mikä merkitys parenteeseilla eli näyttämöohjeilla on prosessissa, pohtii esityksentekijä, ohjaaja ja WAUHAUS-kollektiivin jäsen Juni Klein haastattelussa. Keskustelu on käyty elokuun alussa, jolloin Pipsa Longan tekstiin pohjaavaa neljän päivän läheisyys -esitystä työstettiin kiivaasti.
Erkka Filander haastatteli Runokuussa vieraillutta Antonella Aneddaa. Runoilijoiden kohtaamisessa keskustellaan aikojen ja kielien kerrostumista, runouden merkityksestä ja tulivuoren taloudesta. Runoilija Aneddalle runo on raatoja ja kastematoja.
Radek Štěpánek on tšekkiläinen pitkän linjan ympäristörunoilija, joka toisinaan lukee runojaan ääneen puille, joille ja lammille. Štěpánek vieraili Helsingissä Runokuu-festivaalin esiintyjänä ja antoi haastattelun läkähdyttävien helteiden päätyttyä Helsingissä elokuun lopussa.
