Rachel Cuskin romaanitrilogian avaava Ääriviivat muistuttaa kirjoittamisen vaikeudesta ja välttämättömyydestä. Teos pyrkii itsepetoksen tuolle puolen, välittömään havaintoon. Kriitikko Omppu Martin vertaa kirjailijakuvausta esimerkiksi Saara Turusen Sivuhenkilöön.
SCUM-manifestin kirjoittaja Valerie Solanas on kiehtova romaanihenkilö.
Suomenruotsalaisen nykyrunouden piiristä löytyy helmiä. Elina Tervosen ajatuksia kolmesta eri runokokoelmasta.
Totuuden käsite on kyseenalaistunut ja epäluulo elitismiä kohtaan kasvaa. Mikä on sivistyksen rooli tässä ilmapiirissä? Sari Kivistön ja Sami Pihlströmin manifesti haluaa varjella akateemista elämäntapaa.
Luksussuomennos Argonautit pystyy lähestymään lukijaansa.
Philip Pullmanin uuden fantasiatrilogian ensimmäinen osa vie suurtulvaan.
Tärkeä esikoisteos käsittelee naisten välistä solidaarisuutta, ystävyyttä ja kaiken keskeneräisyyttä.
Eeva Turusen novellikokoelmassa Neiti U muistelee niin sanottua ihmissuhdehistoriaansa (2018) erilaiset kertojaäänet pyristelevät rakkauden ja pakkomielteiden ristitulessa. Sara Tarvaksen arvostelu.
Raija Heljakan Valonkorjuu (2017) yhdistää hermeneuttiset teemat luontokuvastoon. Henkeäsalpaavan kauniissa teoksessa yritetään neuvotella yhteisymmärrystä maailman ja sielun ympärille muun muassa Hans-Georg Gadamerin ajatusten kautta. Tarja Hallbergin arvostelu.
Tuija Välipakan kokoelma Uutisia! luo runoutta informaatioähkystä ja mediavirran hyökyaalloista. Miten runous ja median kieli sopivat yhteen? Maiju-Sofia Pitkäsen arvostelu.
Harri Römpötin kirjassa tarkastellaan 17 dokumenttiohjaajan uraa ja teoksia 30 vuoden ajalta. Tero Haaraniemen arvostelu.
Patti Smith käsittelee uusimmassa teoksessaan kirjoittamisen taakkaa. Simone Weil, kosmiset sattumat ja luistelu kietoutuvat tarinaan itsensä löytämisestä. Ville Hämäläisen arvio.
