Jäähyväiset paksunahoille →
Ilja Lehtinen näki sarvikuonoja ensimmäistä ja luultavasti viimeistä kertaa vuonna 2017. On aika hyvästellä heidät.

Ilja Lehtinen näki sarvikuonoja ensimmäistä ja luultavasti viimeistä kertaa vuonna 2017. On aika hyvästellä heidät.

Anna Erikssonin esikoiselokuva M purkaa Marilyn-myyttiä katsomalla naisena olemisen pimeään.

Seksuaalinen vallankumous nosti pystyyn puhuvan peniksen, joka odottaa kiitosta omasta uljaudestaan. Mutta kukaan ei halua kalukuvaa tuntemattomalta kikkelisankarilta.

Arda Yildirim ei voi kuvitella elämää ilman pelkoa. Pelko voi kohdistua mihin vain, ja siitä on hyödytöntä pyristellä eroon.

Carl Saganin pyynnöstä Voyager-luotain kuvasi maapallon kaukaa. Todistaako sen pienuus galaktisessa mittakaavassa myös elämän merkityksettömyydestä? Jos planeettamme olisi suurempi kuin mikään muu, olisiko se siten myös tärkeämpi?
”Tieto avaruudesta” on lyhennelmä Pauliina Haasjoen tulevan esseekirjan Himmeä sininen piste ensimmäisestä luvusta.

Sanoilla voimme muuttaa maailmaa toiseksi, mutta lopulta rajat tulevat vastaan: väkisin psyykattu sisäinen valo ei poista kaamosmasennusta. Henna Raatikainen lähti tammikuussa autolla Portugaliin nauttimaan valosta. Sama valo paljasti myös, että matkakumppanilla, koiralla ei ole paljon päiviä jäljellä.

Kun pyöräilee koko ikänsä, pääsee hopeamitalilta huviajelulle. Samuli Ala-Lahti ajoi Kiasmassa Ann Veronica Janssensin näyttelyssä.

Pakonomainen omakuvaaminen johti Mari Laaksosen pohtimaan valokuvan totuutta.

Kuten eläimet jaetaan selkärankaisiin ja selkärangattomiin, jakautuvat valokuvaukset kahteen päähaaraan: kemiallisiin ja sähköisiin, toisin sanoen analogisiin ja digitaalisiin.

Isä leikkasi eksänsä pois suvun valokuvista. Esseessä ollaan kadonneen jäljillä.

Tuukka Sandström näkee päättyneessä Game of Thrones -sarjassa puolitiehen jääneen mimesiksen kuvauksen. Esseessään hän käsittelee Rene Girardin avittamana sitä, miksi sarjan loppu ei onnistunut.

Noitaperinteen välityksellä ilmaistu intuitiivinen ja yksilöllinen kokemus tulee kytkeä osaksi feminististä ajattelua. Se on liitettävä kriittisyyteen ja älyllisyyteen. Noitien poliittisuuteen johdattaa Riikka Ala-Hakula esseessään.
