Tätä nykyä haemme yhteisiä moraalisia normeja opettavaisilla kokemuskertomuksilla. Tätä tutkii narratologi Maria Mäkelä työryhmineen. Kertomuksen vaarat rikkoo hyvää tarkoittavia tarinakuplia sosiaalisessa mediassa.
Uutta kieltä ja kirjallisuutta syntyy alati ympärillämme, mutta kirjallisuuden instituutiot eivät Suomessa kykene nielemään sitä sisäänsä. Sanat haltuun -hankkeen Aleksis Salusjärvi ja Mikko Sarjanen pyysivät nuoria kirjoittamaan lapulle ensiksi mieleen tulevan säkeen. Lapuista avautuu näkymä heidän maailmaansa.
Harry Salmenniemen novellissa katsotaan läpi Juho Kuosmasen palkittu Hymyilevä mies -elokuva. Päädytään stereotypioiden ja sukupuoliroolien äärelle. Miksi rehellinen mies ei puhu? Miksi penis edustaa alkuvoimaa ja kaupunki korruptiota?
”Kahteen aiempaan suomennettuun kokoelmaan verrattuna Meidän tsaarimme väkeä on haukannut kunnianhimoisen tehtävän: kuvata Venäjä, tarkemmin ottaen Venäjän kansa. Onko se edes mahdollista?” Marissa Mehr luki Arja Pikkupeuran uuden Ljudmila Ulitskaja -suomennoksen.
Jaakko Yli-Juonikkaan Jatkosota-extra näyttää maailman, jossa rasismi on uusi normaali ja todellisuus vienyt fiktion roolin.
Kahdeksan vuorta on varsin tyypillinen Strega-voittaja: romaania voisi luonnehtia konservatiiviseksi laatukirjallisuudeksi. Yhdellä tasolla romaani on hyvin perinteinen kasvukertomus isistä ja pojista, miehuudesta ja aikuistumisesta. Samalla se on kuvaus katoavasta elämänmuodosta, kirjoittaa Janne Löppönen arviossaan Paolo Cognettin romaanista.
Silmiinkatsomisfasistit tuijottavat vaativasti huoneiden, torien ja vuosien poikki. Sanat unohtuvat, kun silmiinkatsomisfasistin katse tunkeutuu sisuksiin.
Saila Susiluoto: Metropolis – merkintöjä kadonneesta kaupungista.
Veli-Matti Huhta luki kaksi tuoretta elämäkertaa unohdetusta kirjailijasta, joka vuonna 1919 valloitti Itävalta-Unkariin kuuluneen Fiumen kaupungin puoleksitoista vuodeksi. Millaisen jäljen gargantuamainen keikari Gabriele D´Annunzio jätti maailmaan? Vieläkö parlamenttivaaleihin valmistautuva Italia muistaa fasismin Johannes Kastajaksikin kutsutun hahmon?
Debytoi runoilijana -kilpailu on taas täällä! Lokakuussa ilmestyy Nuoren Voiman jokavuotinen runousnumero. Numerossa julkaistaan uusien runoilijoiden tuotantoa, joka poimitaan Debytoi runoilijana -kilpailun sadosta.
Aktivismi ei nykyään ole niinkään vastakulttuuria kuin ”hyvää jengiä, hyvää meininkiä ja luovaa yleisöä”, aktivisti Leo Straniuksen sanoin. Herman Raivio luki Antonio Montin ja Pontus Purokurun ansiokkaan aktivismihistorian ja löysi koomisia yksityiskohtia, mutta myös lukuisia aloja ja ilmiöitä, joissa kansalaisliikkeet ovat toimineet edelläkävijöinä.
Oivaltavat, tuoreet ja monipuoliset käännökset ovat itseään kunnioittavan kirjallisuuslehden sokeri ja suola. Siksi päätimme täällä Nuoressa Voimassa panna pystyyn kunnon käännösjahdin!
