Anorexia mirabilis – miksi ruualta odotetaan ihmeitä? →
1990-luvulla tex mex vei Meksikon hämyisiin saluunoihin ja Creme bonjour -juusto Euroopan mannermaiseen ytimeen.
Essee
Esseet
Esseet
Haastattelut
Kesäklassikko
Kolumnit
Kritiikit
Muut jutut
Runot ja novellit
Kaikki haluavat olla Beyoncé →
Olen vaipunut syvenevään feministiseen kyllästyneisyyteen. Ongelmani johtunee isoilta osin feminismin reaktiivisuudesta. Aloitan esseitä vastineeksi, en kiinnostuksesta tai rakkaudesta, viivaan päässäni punakynällä miesasiamiesten blogikirjoituksia, takerrun Facebookissa jonkun kaverini lapsuudentuttavan naapurin #metoota vastustavaan kommentiin.
Essee
Totaalisen pelin poetiikka →
Petteri Sihvonen on suomalaisen urheilujournalismin merkittävin toimittaja kuluvalla vuosituhannella. Taustaltaan hän on paitsi jääkiekkoilija ja jääkiekkovalmentaja, myös akateemisesti koulutettu kotimaisuuden kirjallisuuden maisteri. Sihvosen tapa kirjoittaa jääkiekosta pohjaa kirjallisuustieteeseen, erityisesti uuskriittisen koulukunnan ideoihin.
Essee
Väljähtynyt kapina: Turkasta, tunnustuskirjallisuudesta ja vaginan uhasta →
Suomalaisen teatterin suurmies Jouko Turkka muistetaan sovinnaisuutta vastaan käyneenä visionäärinä. Mutta miltä näyttää myytti nerosta Turkan kaunokirjallisen tuotannon kautta?
Essee
Ei välity paperille →
Uutta kieltä ja kirjallisuutta syntyy alati ympärillämme, mutta kirjallisuuden instituutiot eivät Suomessa kykene nielemään sitä sisäänsä. Sanat haltuun -hankkeen Aleksis Salusjärvi ja Mikko Sarjanen pyysivät nuoria kirjoittamaan lapulle ensiksi mieleen tulevan säkeen. Lapuista avautuu näkymä heidän maailmaansa.
Essee
Silmiin katsovat fasistit →
Silmiinkatsomisfasistit tuijottavat vaativasti huoneiden, torien ja vuosien poikki. Sanat unohtuvat, kun silmiinkatsomisfasistin katse tunkeutuu sisuksiin.
Essee
D´Annunzio – tässä ja nyt? →
Veli-Matti Huhta luki kaksi tuoretta elämäkertaa unohdetusta kirjailijasta, joka vuonna 1919 valloitti Itävalta-Unkariin kuuluneen Fiumen kaupungin puoleksitoista vuodeksi. Millaisen jäljen gargantuamainen keikari Gabriele D´Annunzio jätti maailmaan? Vieläkö parlamenttivaaleihin valmistautuva Italia muistaa fasismin Johannes Kastajaksikin kutsutun hahmon?
Essee
Tietäjä ei puhu, puhuja ei tiedä →
Länsimainen filosofia järjestää maailmaa hierarkkisiin käsitteisiin, jotka kuvaavat todellisuutta aina vain tarkemmin. Suomalais-ugrilaisten kielten juuret ovat kuitenkin toisaalla, meditatiivisessa kulttuurissa, jossa maailma on rinnakkaisten ja sisäkkäisten merkitysten kokonaisuus.
Essee
Dostojevskin utopia onnellisten valtakunnasta →
Vuonna 1877 Fjodor Dostojevski oli 56-vuotias. Luonnostellessaan pääteostaan Karamazovin veljekset hän julkaisi parikymmensivuisen fantasia- ja scifi-novellin Naurettavan ihmisen uni. Miksi Dostojevski lähti kirjoittamaan viimeiseksi jääneeseen novelliinsa spefi-tekstiä, avaruustarinaa ja utopiaa?
Essee
Luutnantti Lammio, minä rakastan sinua →
Sinä olet kusipää. Sinä olet suomalaisen kirjallisuuden vihatuin hahmo. Mutta minä rakastan sinua.
Essee
Onko rock-elämäkerta poltettava? →
Ihmisen elämä on surkean lyhyt. Paitsi rockin suurmieselämäkerrassa, joka nuottaa pohjaa myöten lapsuuden aluslevät eikä osaa käsitellä löydöksiään.
Essee
Linkolan loppu – eli lyhyt matkani kohti väkinäistä optimismia →
Maailmanloppuakin enemmän minua ahdistaa näkymä, jossa ainoa keino sen välttämiseksi olisi ekofasistinen totalitarismi, ihmisten enemmistön pitäminen väkivalloin köyhänä, kirjoittaa Vesa Rantama esseessään Pentti Linkolan apokalyptisesta ajattelusta.
Essee