Vuoden toisessa Nuoressa Voimassa palataan 2000-luvulle. Mutta miksi juuri nyt ja millä hinnalla? Vastauksia näihin kysymyksiin löytyy tuoreen lehden uumenista.
Numerossa muistellaan kahta hyvin erilaista nollaritekijää: Petra Vallila muistelee Leevi Lehdon mittavaa perintöä, josta löytyy jälkiä kotimaisen kirjallisuuden lähes jokaisesta kolkasta. Joonas Pulkkinen kronikoi Arto Salmisen tuotannon sosiaali- ja kulttuurihistoriaa.
Haastattelussa vuosituhannen vaihteen aikana Teatterikorkeakoulun dramaturgilinjan professorina toiminut Pirkko Saisio. Millaista oli kirjoittamisen opettaminen 20-vuotta sitten ja miten nykyautofiktio resonoi Helsinki-trilogian kirjoittajalle?
Nuoren Voiman tähtireportteri Vesa Rantama lampsii ympäri Helsinkiä tutkimassa Teoksen ja Siltalan yhdistymistä. Mitä kustantamoiden fuusio tarkoittaa kotimaisen kirja-alan kannalta?
Sonja Blomin esseessä suunnataan kaukoputki avaruuteen, astrologiaan ja Joanna Newsomin lyriikkaan. Planeettojen kiepsahtelut läpi ajan ja avaruuden tuntuvat syvällä. Auli Särkiö kirjoittaa nollari-tietokoneroolipeli Morrowindin pelimaailman sisäisistä kirjoista. Mikä on loren rooli tässä tuhkamyrskyisessä interaktiivisessa fiktiossa?
Artemis Kelosaari analyseeraa AJ Annilan elokuvaa Sauna (2008) ja sen vaiettua queeriyttä. Palstoilla Jantso Jokelin hiplaa nollarijätettä ja V.S. Luoma-aho jäljittää bittiavaruuteen kadonnutta ruohonjuuritasoa. Jaakko Uoti löytää millenniumista kirjekaverin. Herman Raivio kierrättää historian kierrättämistä tutkimalla nykytodellisuutta, jossa olemisesta on tullut epäolemista.
Kaiken kukkaraksi mukana on ensimmäinen suomenkielinen käännöskatkelma László Krasznahorkain hypnoottisesta teoksesta Seiobo járt odalent!
Kritiikeissä muun muassa vieraita metsiä, sairaita valtakuntia, tappiota ja kuolemaa, sekä yksi ihan OK dystopia.
Denimintäyteisestä kansitaiteesta sekä Leevi Lehto -jutun kuvituksesta vastaa Jaakko Pallasvuo. Numeron runoilijana toimii Janika Haataja.
Entä miten Matti Vanhanen liittyy tähän kaikkeen?
Lehden julkkarit järjestetään elokuussa osana Runokuu-festivaalia. Ohjelmassa tutkitaan erilaisista kulmista lehden hyvin kypsynyttä sisältöä. 2000-luku sujahtalee näillä näppäimillä tilaajiemme postiluukkuihin ja jälleenmyyjiemme lehtihyllyihin.
Numeron sisältöä verkossa:
Mikä täällä haisee? →
Sini Silverin uusimmassa teoksessa puhalletaan yhteen hiileen kultivoimalla elinvoimaa elämän likakaivoista. Tie utopiaan on päällystetty majoneesisinapilla.
Dramaattiset opit →
Kukaan ei voi tehdä toisesta kirjailijaa ja kaikki opetus pitäisi lopulta unohtaa, sanoo entinen Teatterikorkeakoulun professori ja yksi Suomen menestyneimmistä kirjailijoista, Pirkko Saisio. Kyytiä saa myös nykypäivän autofiktio.
Toteutuneen tyranniaa vastaan →
2000-luku oli kotimaisen runouden vuosikymmen, mutta ilman Leevi Lehtoa se tuskin olisi ollut sellainen. Lehdon työn ytimessä oli kysymys siitä, mitä teksti tekee. Mutta mitä Lehto itse teki, ja mitä tästä kaikesta syntyi?
Idästä Eedeniin →
Unkarilainen László Krasznahorkai riisuu ihmisen empatiasta ja koettelee vyöryttävällä kerronnallaan lukijansa hikirauhasia, kertoo kirjailijan teoksia suomentanut Minnamari Sinisalo (os. Pitkänen). Krasznahorkain poetiikka paljastaa, miten suljettu järjestelmä suomen kieli on.
Akropolis-kukkulalla →
Nuori Voima julkaisee maistiaisen työn alla olevasta László Krasznahorkai -suomennoksesta. Kääntäjä Minnamari Sinisalo esittelee katkelman.
Miksi esseisti hiplaa roskaa? →
Elämme aikaa, jossa jokainen populaarikulttuurin luuranko koetaan kaapista kaivamisen arvoiseksi.