Vuoden ensimmäinen, Strategia-teemainen Nuori Voima on nyt ilmestynyt! Moni meistä on miettinyt, miten helkkarissa selvitä tulevasta vuodesta. Ei hätää, uusin numeromme on kirjallista voimaa hehkuva kompassi, jonka avulla hahmottaa nykyisyytemme turbulensseja.
Millaista on strategian kieli ja mikä tekee strategiasta strategian? Korporaatioviestinnän runouteen vaihtanut Petra Vallila vastaan näihin kysymyksiin lyyrisellä esseellään.
Revolverihaastattelussa viime vuoden Finlandia-ehdokas, viime vuonna ilmestyneen Marraseliön kirjoittaja Anna-Kaari Hakkarainen, jolle kieli on ihmeellistä ainetta.
Sakri Pölönen konsultoi kolmea viisasta kulttuurialan konkaria selvittääkseen, minkä tyyppisiä strategioita alamme tarvitsee selvitäkseen tulevista vuosista. Pölösen haastattelussa Laura Gustafsson, Antti Nylén, sekä Kalle Lampela.
Sodanvastainen katutaide kukoistaa nyky-Venäjällä. Susi Nousiaisen kirjoitus muistuttaa, venäläisten vastarinta kuhisee elinvoimaisena länsimaisen median katveessa.
Jaana Helena Seppäsen esseessä nykyisen geopolitiikan kauhut vievät keskeisen kysymyksen äärelle: Miksi Mika Waltari halusi hautamonumentikseen julkisen käymälän?
Maria Mäkelä kertoo mitä ajatella, kun eduskuntatalo on kuin verilöylyn jäljiltä. Mäkelän mukaan näkymä on tulevaisuuden metafora, jossa ilmastoterrorismi ja -pakolaisuus ovat arkipäivää.
Oletko koskaan lukenut kirjemuotoista tietokirjaa? Sanna Nyqvistin essee paljastaa, miksi erhe kannattaisi korjata. Genre kätkee sisäänsä muun muassa kotimaisen poliittisen kirjallisuuden eroottisimman helmen.
Janne Löppönen vieraili kesällä Portugalissa järjestettävässä MAP-runousfestivaalilla. Mitä Lissabonin runouden temppelissä tapahtuu illan tullen?
Kalle Lampela panee pisteen kulttuurikeskustelua sekavoittavalle taidejargonille, lopullisesti. Palstoilla kerrotaan kuinka hallita aikaa kuin entisajan taiteilijanero, sekä jäljitetään modernin arktisen mestariprosaistin perintöä.
Miten kirjailijat itse näkevät työnsä merkityksen? Numero aloittaa Katri Talaskiven juttusarjan, jossa hahmotetaan kyselyaineiston perusteella kirjailijan tehtävää.
Palstoilla kerrotaan kuinka hallita aikaa kuin entisajan taiteilijanero, sekä jäljitetään modernin arktisen mestariprosaistin perintöä.
Lehti sisältää ensimmäisen suomennoksen Romanian tärkeimmältä nykykirjailijalta Mircea Cărtăresculta. Katkelman Orbitor-romaanista on suomentanut Cristina Sandu.
Kansirunoilijana kynäilee Harry Salmenniemi, prosaisteina Mitja Jakonen ja Joel Mäkipuro.
Kansi: Otso Venho: Sidottu asema, 2025.
Strategian julkkarit järjestetään Tekstin talon bar tÿpossa 3.4. klo 17:30 eteenpäin. Luvassa on strategista jälkiviisastelua Nuoren Voiman vakiokirjoittajien Iida Sofia Hirvosen, Antti Hurskaisen ja V.S. Luoma-ahon kanssa. Korporaatiorunoilija Petra Vallila esiintyy. Kansaa tanssittaa Dj Bonaparte. Lämpimästi tervetuloa!
Tässä lista jälleenmyyjistämme!
Jos kaipaat syvällisempää ajattelua elämääsi, tilaa Nuori Voima.
Sisällysluettelo
6 Sivumennen-palstalla juhlistetaan Nuoren Voiman vuoden toiminutta Kirjallisuuden jälkiviisaat -konseptia ja arvuutellaan Sun Tzu -sitaatteja
8 Revolverissa Marraseliön mastermind Anna-Kaari Hakkarainen
12 Korporaatiorunoilijaksi itsensä nimennyt Petra Vallila kertoo, mikä tekee yrityksen strategiasta strategian, ja miksi strategia ei ole runoutta
17 Kirjailija Iida Sofia Hirvonen aloittaa Nuoren Voiman kolumnistina ja kertoo, miksi kysymys kirjan aiheesta voi olla kirjailijalle kiusallinen
18 Mitä kulttuurialan on tehtävä? Sakri Pölösen haastatteluissa kolme taiteilijaa kertoo, sivulla 20 vuorossa esseisti Antti Nylén
22 Oletko nähnyt venäläistä sodanvastaista katutaidetta? Jos luet tämän Susi Nousiaisen artikkelin, todellakin olet
30 Jaana Helena Seppäsen essee kertoo muun muassa siitä, miksi kreetalainen jumaluus Mika Waltarin Sinuhessa tuo mieleen Putinin Venäjän
34 Kirjailija Antti Hurskainen aloittaa Unohdetut-palstansa suoraan huipulta, oululaisesta kirjailija Hanna Haurusta (1978–2021)
36 Kuvataiteilija, yliopistotutkija Kalle Lampela kertoo ensin Sakri Pölöselle, mitä kulttuurin olisi tehtävä ja sivulla 38 omassa artikkelissaan, miksi sitä ei kannata tehdä taidejargonia hyödyntäen
43 Kirjallisuudentutkija Maria Mäkelä kertoo, miksi ilmastokriisi ei ole tarina, ja kuinka Elokapina on silti onnistunut
viestimään aiheesta
47 Tietokirjailija Sanna Nyqvist kysyy, millainen
tietokirjan muoto on vastaanottajaton kirje – ja kirjoittaa itsekin sellaisen
53 Ylitulkinta-palstalla V.S. Luoma-aho paljastaa syyn sille, miksi taiteilijat ovat huonoja ihmisiä
54 Janne Löppönen kävi Portugalissa runofestivaalilla
ja huomasi, että Euroopan toisella laidalla painitaan samankaltaisten ongelmien kanssa kuin täälläkin – vaan runous on hyvää!
62 Uudessa, haastatteluaineistoon perustuvassa sarjassa tutkija Katri Talaskivi kertoo, miten kirjailijat itse näkevät oman tehtävänsä
64 Runoilija Joel Mäkipuro istuttaa vielä sen omena… anteeksi, Maailmanpuun
66 Mitja Jakonen tuo meille upean novellin siitä, miksi pienet asiat selviävät vaikka maailmanlopusta
68 Nuorella Voimalla on kunnia julkaista kaikkien aikojen ensimmäinen suomennos Romanian parhaalta kirjailijalta, Mircea Cărtăresculta
72 Kirjailija Laura Gustafssonin mielestä nykyhallituksen kanssa ei voi puhua kulttuurista
74 Kritiikeissä kiitetään, kostetaan ja ollaan tosi tosi punaisia.
Numeron sisältöä verkossa:
Usko hirviöyteen →
Moderni klassikko ja ”kääntämisen idean käännös” on nyt käännetty suomeksi. Punaisen omaelämäkerta tihkuu värien kiihkoa.
Kieli on ihmeellistä ainetta →
Haastattelussa Anna-Kaari Hakkarainen kertoo kiitetyn Marraseliö-romaanin syntyyn vaikuttaneista strategioista.
Päättömien joutsenten tanssi →
Sodanvastainen katutaide Venäjällä elää ja voi hyvin, vaikka Suomessa se tunnetaan huonosti.
KIITOS 2012–2024 →
Keskeneräisyyksistä rakentuva tekstiblokki on elämän metafora. Se päättää erään kirjallisen aikakauden.
Quo vadis, kulttuuri? →
Kulttuurileikkaukset tulevat ja lisää saattaa seurata. Toimittaja Sakri Pölönen kysyi kolme näkökulmaa siihen, mitä taiteen asemasta välittävien pitäisi tehdä seuraavaksi. Pölösen haastattelussa Antti Nylén, Kalle Lampela sekä Laura Gustafsson.
Kirjan ja tekijän välissä →
On hämmentävää huomata, miten ennakkoinfo ohjailee fiktion lukukokemusta.